Viikonloppuna mulle ihan kiltisti ilmoitettiin, että herkkukokkailu saa nyt hetkeksi riittää. MINÄ teenviikonlopun ruoat, että poikakin saa jotain syödäkseen. Jostain mummasta syystä, ei hänelle kelpaa mun kokkaukset. En tiedä, johtuuko siitä että ei ole äidin tekemää, vai siitä että on liian mausteista. Olen kovasti yrittänyt tehdä neutraalia ruokaa, ilman suolaa sekä vahvoja mausteita. Nimenomaan siksi, että sitä vois kaikki syödä.
Siis, viikonloppuna söimme perus kotiruokaa. Hyväähän se oli, kyllä se soppakauha rouvankin kädessä pysyy ja ruoasta tulee maittavaa.
Eilen sitten kysyin, että saisinko jo tehdä ruokaa? Vastaus oli odotettavissa; no, eihän sitä vielä kannata tehdä, kun jääkaapissa on vielä vaikka kuinka paljon syötävää :) Mutta, kun mun sormet syyhyy sen ruoanteon perään, niin hän hieman heltyi, kun lupasin iltapalaksi laittaa ranskiksii ja nakkeja. Niitä kuulemma poikakin söisi. Ja, todellakin, ruoka maistui myös hänelle.
Tänään olen kyllä ollut jo liian monta päivää ilman noita kokkauksia. Laitoin eilen ostamani pihvit pakkaseen, kun ostin lähiruokaa lähikaupasta. Possun maustamattoman sisäfileen. Sitä ei tarvii kuin hieman perata, eli poistaa liika rasva ja kalvot. Leikata viipaleiksi, paistaa voissa pannulla, lisätä mustapippuria rouhittuna, hieman suolaa sekä pari desii kermaa.
Siitähän syntyy silloin pippurinoisetteja. Valmiiksi keitettyjä perunoita on jääkaapissa, ei tarvitse kuin kuoria, pilkkoa ja paistaa kauniin ruskeiksi paistinpannulla voissa. Kuten huomaatte, käytämme paljon voita sekä kermaa ruoanlaitossa. Johtunee siitä, että suut on jo sen verran vanhat, ettei noi keinotekoiset rasvat enää kunnolla suussa maistu.
Rouva tulee kotiin neljän maissa, eli kohtapuoliin pitää ruokaa alkaa virittelemään. Saa sit kotiintulon jälkeen heti ruokapöytään istahtaa. Ajoitus näissä hommissa on tärkeää.
Palaillaan reseptin merkeissä hieman myöhemmin tänään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti