perjantai 26. helmikuuta 2016

Hirvee pihvi ja meno paussi.......

Tämän linkin takaa löytyy kyseisen pihvin resepti: Hirvi-nötköttipihvi

Alkaa kukkaro kevenee siihen malliin, että lienee parempi jatkossa tyytyä vain noihin edullisiin ruokiin. Lopettaa nämä kokeilut ja keksinnöt. Joka kerta, kun käy kaupassa ajatukset lentelee ympäriinsä. Tuotahan minä tarvitsen ja tuota ja tuota ja sit loppujen lopuksi suurin osa jää kaappiin lojumaan. Eli menoihin on pakko laittaa jonkunlainen paussi.

Tänään, kun olin suunnitellut ruoaksi sitä nötköttipihviä, surffailin hetken Riipisen sivuilla. Siellähän oli kaikkea mahdollista säilykelihaa, jolla voisi sen tavallisen nötkötin korvata. Oli karhuu, poroo, hirvee ja villisikaa. Kaiken maailman hyytelöitä, joita vois käyttää pihvin päällä mausteena. Ja, todella edullisia. Hirvi ja villisika ei maksanut kuin 9,95 purkki, sekä karhu vain 29,90 purkilta.

Mutta, kun oli tänään nimenomaan tarkoitus niitä pihvejä tehdä, niin eihän niitä silloin voi mistään verkkokaupasta tilata. Siis kylille.

Ensin tuohon meidän supermarkettiin. Tavaraa on hyllyt täynnä, mutta ruokasäilykkeissä ei muuta ole kuin lihakastiketta, kinkkua ja nötköttiä. Tietynlainen pettymys iski taas sitä kauppaa kohtaan. Onneksi sieltä sentään löytyi jälkiruokatarvikkeet.

Sen jälkeen suunnistin omistamaani S-Markettiin. Hetken aikaa siellä kierreltyäni löysin sen mitä etsinkin. Karhua ja hirveä, molempia metalliseen purkkiin säilöttynä. Molempia ostin kaksi purkkia, hirveä jää kyllä se toinen purkki myöhäisempää käyttöä varten. Tänään syödään taas sitä eksoottista suomalaista mun keksimää ruokaa joka ei lihota ;)

Vielä kerran kaupan vaihto, jos siellä olis vielä jotain muuta säilykettä. Eiku Tokmannille. Olis siellä se karhu ollut hieman halvempaa, mutta muut säilykkeet puuttui. Ostin kuitenkin yhden nötkötin kun oli samanmallisessa purkissa kuin hirvi. Siitähän sitä on sitten ruokaa tehtävä, kun päivän teemana on lihasäilyke. Ruoka on kuitenkin vasta päänupissani, eli ohjetta ja reseptiä seuraa sitten myöhemmin :)

torstai 25. helmikuuta 2016

Kun sitä ruokaa innostuu tekemään

Tämän päivän ruokana oli nakkikeittoa.

Mutta, jos minut tunnette, niin ei ihan tavallista keittoa. Kermalla, kurkumalla sekä hunaja-Dijonsinapilla maustettuna.

Nyt on maut kohdallaan. Vielä, kun hovimaistaja ehtii kiireiltään kotiin, niin voin sitten vasta olla varma ruoan maittavuudesta.

Pojalle sitä kylläkin on ihan turha tarjota, vaikka nakkikeitosta tykkääkin. On vaan niin ennakkoluuloinen mun tekemästä ruoasta.

Tässä linkki reseptiin, jos herkutella haluatte perus kotiruoalla :) Kermainen nakkikeitto

Ja, eiku tekemään ja nauttimaan :)

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Eksotiikkaa elämään

Tätä kotomaamme kotiruokaa on tullut tehtyä muutamankymmenen vuotta. Taitaa olla maksalaatikko, jota en koskaan ole tehnyt. En oikeastaan välitäkään, koska koira on kuitenkin ainut, jolle sitä voi antaa. Viime syksynä tein muikkukukkoa ensimmäistä kertaa, leivinuunissa. Jotain ilmeisesti meni pieleen, kun kukaan ei sitä maistanut. Ei edes koira :)

Tänään teen ns. Marokkolaista kotiruokaa. Kanaa, couscous-salaattia sekä paistettua Hallounijuustoa. Ainut tuttu ruoka-aine on oliiviöljy sekä broileri. Elikkä, kyllä siitä jotain tulee :) Rouvani on siinä mielessä maailman ihanin ihminen. Syö ihan kaikkea, mitä laitan. Ei nurise, eikä narise ruoasta. Syö sen rohkeasti kuin mies :) Eilen kyllä ihmetteli vihreää muusia ja poika meinas tippua tuolilta, kun sille sitä näytin.

Tämän päivän ruoasta on valmiina se kuskusi-salaatti, vihreällä sekä paahdetulla paprikalla ryyditettynä. Maistoin sitä kuskusia ihan naturel, eikä oikein uponnut. Lisäsin siihen hieman sitruunan kuorta raastettuna, sekä mustapippuria ja chilisuolaa. Sen jälkeen maistui jo jonkin verran jollekin.

Kohta jatketaan. Ehkä murullekin kelpaa, jos taas kattaa pöydän kynttilöineen valmiiksi. Ja muistaa, että tänään saunotaan. Elikkä, pitänee taas puita sahata ja pilkkoa. Ruoka kuitenkin, nykyään, on se mikä menee kaiken edelle. Siis, sitä ruokaa ensin :)

Tässä linkki reseptiin. Kokeilkaa ihmeessä, on meinaan herkullinen ruoka. Marokkolainen broilerin filee

Kun tekee ensimmäistä kertaa jotain ruokaa, niin jotenkin siihen saa tuhlattua melkein koko päivän. Lopputulos oli kyllä sen verran herkullinen, että kannatti :)

tiistai 23. helmikuuta 2016

Takaisin kotiruokaan.....

Nyt on noita erikoisruokia tullut tehty ihan tarpeeksi. Pitäis varmaan välillä tehdä ihan kotiruokaakin. Sellainen oli kyllä viime yönä leivinuunissa. Suolalapa hautui 7 tuntia uunissa, on helppo nyt syödä, vaikka lusikalla. Perunamuhennos on kyllä tänäänkin tehtävä, vain vähän ajattelin sitä tuunata. Löysin sinistä elintarvikeväriä hyllystämme, eli voihan siihen muutaman raidan tehdä, niin ei ole liian arkista.

Huomenna hieman tuo kotiruoka unohtuu. Ostin tarveaineet Marokkolaiseen broilerifileeseen. Sitäkin on ihan pakko kokeilla, olenhan minä :) Jos vaan jostain iskee silmään joku sellainen resepti, jota en varmasti ennen ole kokeillut, niin ihan varmasti se pitää testata :)

Oletteko muuten kokeilleet laittaa kokonaisen hyvin pestyn sitruunan pakastimeen ja siitä sitten tarvittaessa raastaa kuorta sekä itse hedelmää? Meillä on nykyään sitruuna pakkasessa ja on jopa jo käytetty. Hyvin toimii. Seuraavaksi laitan habaneron sinne ja raastan siitä tarvittaessa hieman tulisuutta ruokaamme.

Vaikka onhan tuota viime vuotista kuivattua chili murskaakin ihan reilusti jäljellä, mutta tuore haba vaan maistuu paremmalle. Siinä on sellainen pikantti maku :)

Tämän vuoden istutukset ei ole kovin hyvin lähteneet liikkeelle. Tiedä sit johtuuko lämmön vai valon puutteesta. Pitänee tänä vuonna ostaa chilit valmiina taimina ja viedä ne suoraan kasvihuoneeseen. Aika näyttää kuinka niiden kanssa sit käy.

Tällainen porsaan lavasta tuli yön haudutuksen jälkeen. On tosiaan lusikalla syötävissä, tosi murea. Vähän niinkuin nyhtöpossua :)
Lientäkin tuli riittävästi. Punasipulia, keltasipulia sekä valkosipulia maun mukaan lavan vieressä muhien. Hieman vettä vuoan pohjalle, niin sekoittuu mukavasti rasvan joukkoon. Maukas kastike siitä kuitenkin tulee. Jäähdytyksen jälkeen pinnalta kannattaa liika rasvakakku poistaa sekä varovasti kaataa paistinpannulle, ettei pohjalla oleva sakka tule mukaan. Hetken keittelet kasaan ja sit vaan kermaa kyytipojaksi. Se on sit siinä :) Valmiiksi maustettuna.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Herkku, jota ei edes google löydä

Olisikohan tämä nyt se ruoka, jota ei kukaan ole koskaan kokeillut?

Vastaavaa en löytänyt edes googlen hausta. Eiköhän jäädä odottelemaan, kunnes on paistettu ja maistettu. Malttakaapa mielenne ;)


Jos joku jo arvaa mistä on kyse, niin vaan kommentoimaan :)

No, nyt se meni uuniin 175 asteeseen mittarin kera. Kun sisus on 60 astetta, niin pitäis olla valmista. Suunilleen mediumin sekä kypsän välimaastossa :) Saas nähdä, kuin äijän käy. Vuoan voiteluun käytin kokosöljyä. Vuoka ainakin on terveellinen :)













Se olis nyt paistettu. Valkosipulikermaperunatkin on jo tehty. Vielä, kun uskaltais maistaa, vai jätänkö sen rouvan tehtäväksi. Hmmm..... vaikea päätös :)

Nyt on maisteltu. Eli, tästähän tuli täytetty lihamureke. Täytteenä naudan sisäfileetä. Sen verran onnistunut kokeilu, että pitää toistekin tehdä. Nyt vaan niin, että maustaa myös sen fileen, eikä vain mureketaikinaa. Jäi filee hieman mauttomaksi. Luultavasti mureketaikinakin kannattaisi tehdä jostain hieman paremmasta jauhelihasta kuin sika-nauta. Seuraavalla kerralla sitten paremmin, eihän tästä voi kuin parantaa :) Rouva siitä tykkäs enemmän, kun filee oli kypsä. Minun makuuni hieman kuivakka. Nyt vaan kaikki kokeilemaan, idea on nyt kehissä :)


Viikonlopun hemmottelua

Rouvalla on melkoisen raskas työ sekä viikolla, että kotona vielä viikonloppuisinkin. Viikolla hän keittää aamukahvit sekä aamupuuronkin melkein joka päivä.

Mielestäni viikonloppuisin, kun kuitenkin herään aikaisemmin, voin häntä hieman hemmotella.

Perjantaina paistoin maukkaan sisäfileestä tehdyn pekonipihvin vuohenjuustoperunoilla. Tykkäs siitä kovasti.

Lauantaiaamuna tein muffinsipannussa kinkku-juusto-kananmuna "muffinsin"


Alimmaiseksi paahtoleipää, seuraavaksi kinkkua ja juustoa, kananmuna päälle ja 10 minuutiksi uuniin 175 asteeseen. Keltuainen jää silloin vielä raa´aksi. Vaikka vuoan voitelin öljyllä, niin leipä oli vaikea vuoasta irroittaa. Pitäis varmaan käyttää silikonivuokaa seuraavalla kerralla. Keitin vielä, kun on toi kapselikeitin, juomaksi Cafe Au Laitin.

Tarkoitus oli tarjota aamupala vuoteeseen, mutta ehtivät nousta ylös, ennenkuin kaikki oli valmista. Mutta sama uusiksi sitten sunnuntaiaamuna. Silloin ajoitus meni nappiin, eli rouva sai syödä aamupalan vielä vuoteessa. Leipä vaan oli hieman erilainen.


Tämän tein niin, että paistoin ensin pieneksi leikatun pekonin pannulla rapeaksi sekä kinkkusiivun. Laitoin ne talouspaperin päälle valumaan. Sen jälkeen paahdoin leivän pannulla sekä paistoin kananmunan. Leipä alimmaksi, päälle kinkkusiivu, juustoa, pekonia ja päälimmäiseksi kananmuna. Tällä kertaa juomana tuoremehu ja tuiki tavallinen kahvi. Aamupala tarjottimelle ja rouvalle aamuyllätys vuoteeseen. Muistakaa laittaa jonkunlainen paperi annoksen mukaan, muuten on lakanat rasvassa.
Kun vaimoaan hemmottelee näin viikonlopun, niin jää ne napinat melko pieneksi. Ensi viikonloppuna taas. Pysyy mieli hyvänä molemmilla :)

Tässä vielä linkki perjantain pihvireseptiin. Kannattaa kokeilla   Tie kullan sydämeen